Suomalaisen pioneeriaselajin satavuotisjuhlien kohokohta oli muistomerkin paljastaminen jääkäripioneerien kunniaksi Latvian Smârdessa maanantaina 25. heinäkuuta. Pioneeriaselajin vuosipäivä – Schmardenin päivä – periytyy sadan vuoden takaa suomalaisten jääkärien ensimmäisestä hyökkäysoperaatiosta. Jääkäripioneereilla oli siinä merkittävä rooli.
Lähes kaksisataamiehinen jääkäripioneerien joukko sovelsi silloin hyvin modernia iskuosastotaktiikkaa. Jääkäripioneereista kaatui hyökkäyksessä kaksi, yhdeksän haavoittui ja yhdeksän sai Rautaristin palkkioksi urhoollisuudestaan. Peräti kahdeksan jääkäripioneeria kohosi sotilasuransa varrella kenraalikuntaan.
Schmardenin taistelusta alkoi levitä suomalainen soturimaine. Osa taisteluun menestyksekkäästi osallistuneista jääkäreistä oli ollut koulutuksessa vasta puoli vuotta. Nykyisen Smârden peltomaisemaan pystytetty patsas on suomalaisen sotataidon muistomerkki. Samalla se muistuttaa aselajiperinteiden merkityksestä. Suuntaa tulevaisuuteen on vaikea löytää jos menneisyyden antaa peittyä historian hämärään.
Viiden vuoden projekti
Patsashankkeen toteuttamiseksi perustettiin Pioneeriaselajin liiton suojiin keväällä 2011 muistomerkkitoimikunta, joka työskenteli kiinteässä yhteistyössä Jääkäripataljoona 27:n perinneyhdistyksen kanssa. Patsaan paljasti toimikunnan puheenjohtaja, kenraalimajuri Juhani Kääriäinen. Kunniavartiossa patsaan vierellä seisoi nykyisiä pioneerikadetteja jääkäripuvuissa.
Maavoimien järjestämän tilaisuuden avasi pioneeritarkastaja, eversti Jouko Rauhala. Lippuvartion saattamina saapuivat Jääkärilippu ja Pioneerikoulun lippu.
Tilaisuuden musiikista vastasi Kaartin soittokunnan vaskiyhtye musiikkimajuri Pasi-Heikki Mikkolan johdolla. Laulunumerot esitti oopperalaulaja Heikki Aalto.
Kenraalimajuri Jukka Pennanen puhui tilaisuudessa Jääkärisäätiön edustajana. Valtiojohdon tervehdyksen toi puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.), ja Puolustusvoimien edustajana puhui Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Seppo Toivonen.
Ministeri Niinistö nimitti Saksassa koulutuksessa olleita jääkäripioneereja sananmukaisesti uranuurtajiksi.
– Kumppanien kanssa harjoittelemalla kehitämme omaa puolustustamme nykyäänkin. Aiempia taistelijoita kunnioitamme huolehtimalla omasta puolustuksestamme, Niinistö sanoi.
Toivonen kertoi olevansa ylpeä siitä, että aselajit pitävät huolta juuristaan.
Suomalaiset aina tervetulleita Latviaan
Kansainvälinen muistomerkkihanke edellytti yhteistyötä yli rajojen ja monen tahon hyväksynnän. Latvian valtiojohdon edustajana puhui puolustusministeri Raimonds Bergmanis ja Enguren kunnan tervehdyksen esitti kunnanhallituksen puheenjohtaja Gundars Vaza.
Ministeri Bergmanis kertoi tietävänsä, että olemme taistelleet menestyksellisesti voimakasta vastustajaa vastaan muun muassa talvisodassa. Suomalaiset hän toivotti lämpimästi tervetulleiksi Latviaan.
– Olette aina tervetulleita maahamme sotilaina harjoittelemaan sekä siviileinä lomailemaan.
Kutsuvieraiden lisäksi paljastustilaisuutta seurasi helteisessä heinäkuun säässä suuri joukko jääkäri- ja pioneeriperinteestä kiinnostuneita ryhmä- ja omatoimimatkailijoita. Tilaisuuden lopuksi kajahti Jääkärimarssi yleisön ja kutsuvieraiden yhteislauluna. Juhlapäivä oli osa jääkärien satavuotisjuhlallisuuksia.
Smârden kylä sijaitsee Enguren kunnassa noin 40 kilometriä Riiasta länteen. Patsas pystytettiin hyökkäyksen lähtöasemaan. Paikalla on helppo poiketa, koska se sijaitsee valtatie A10:n varrella taukopaikaksi sopivan krouvin pihapiirissä.
Liittyy aiheeseen: Pioneereilla jotos- ja juhlaviikonloppu
